Aika on hurahtanut niin nopeasti, että ihan säikähdin kun tajusin seuraavan hoitoon liittyvän käynnin olevan jo ensi viikolla. Kivaa, mutta vähän myös jännittävää! Optimisti minussa on perunut jo pari menoa joulukuulta ja mahdolliselta punktioviikolta ja pessimisti minussa muistuttaa, että mitä vaan voi vielä tapahtua. Kumpaahan uskoisi ;)
Kiireinen viikonloppu sujui hyvin, vaikka nyt onkin sitten väsyttänyt, kun lepääminen jäi vähemmälle. Mutta kaikki jutut oli niin kivoja, että ehkä sitä ehtii lepäämää sitten vaikka ensi viikonloppuna. Kummityttöä oli ihana nähdä ja oli taas kasvanut viime näkemästä. Vierailun jälkeen kuitenkin tuli hetken haikeus ja mietin, että jospa meilläkin jonain päivänä olisi oma.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti