Ihanan talvinen keli ulkona, kävin pitkän kävelylenkin koiran kans metsässä ja nautin hiljaisuudesta sekä lumisesta maisemasta. Toivottavasti lumet ei lähde pois hetkeen, vaan jatkuisi pitkälle yli joulun tällaisena. Olen pikkuhiljaa yrittänyt alkaa virittäytymään joulun odotukseen ja ajattelinkin tänään laitella jouluverhoja ja kaivella jouluvaloja sekä -koristeita esille. Tänä vuonna on ensimmäinen joulu, jonka vietämme miehen kanssa kahden omassa kodissamme. Aikaisemmat joulut ovat menneen yhdessä tai erikseen jomman kumman vanhempien luona. Nyt haluamme kokeilla joulun viettämistä kahden, toivottavasti tästä ei kuitenkaan tule tapa, vaan ensi joulua viettäisimme kolmisin.
Yksi suurimmista syistä tälle ratkaisulle on se, että nyt tämän käynnissä olevan hoidon lopputulos ratkeaa toivottavasti joulun tienoilla. Pieni kysymysmerkkihän tässä toki on vielä, että jatkuuko hoito enää keskiviikon jälkeen.. sen ratkaisee miltä munasarjani näyttävät 0-ultrassa.
Ajatukset mitä metsässä kävellessä tuli mieleen, jotenkin liittyi taas siihen tunteeseen, että elämä tuntuu olevan useimmiten pausella näiden hoitojen vuoksi. Varmaan hyvin tuttua kaikille hoidoissa oleville/olleille, että kaikki muu on hollilla ja tekemiset/menot suunnitellaan sen mukaan mikä tilanne on menossa. Itsehän tähän on ryhtynyt, mutta kyllä se välillä tympii. Niin kuin eilen, kun juttelin äidin kanssa puhelimessa ja hän kysyi, että josko joulun jälkeen tulisin käymään. Äitini tai muu perheeni ei tiedä hoidoistamme, joten en voi oikein selittääkään, miksen voi vielä varmuudella sanoa milloin tulisin. Lupasin kuitenkin hätäpäissäni ja pienen syyllistämisen jälkeen, että tulen jouluaaton jälkeen. Silloin on kyllä hoito ohi, mutta toisaalta hoidon tuloksen jännittäminen pahimmillaan ja mahdollisen pettymyksen vastaanottamisen aika. Joten onko sekään nyt hyvä ajankohta.. tuntuu ettei tässä tilanteessa koskaan ole hyvää ajankohtaa. Auttaisko se sitten, että kertoisi asiasta? Varmasti jollain tavalla, mutta kun en ole vielä ihan satavarma, että haluaisin kertoa.
Mä kerroin heti alussa äidilleni hoidoista ja se helpotti kummasti. Äidit tietää ja auttaa aina <3
VastaaPoistaToivotaan, että 0-ultrassa kaikki ok ja saatte tämän hoidon päätteksi kaksi viivaa testiin! Tsemppistä!!!
SuZieQ
Yhdessaeteenpain.vuodatus.net
Kiitos tsempeistä! Mä luulen, että osittain hankalampaa tuosta kertomisesta on tehny sen, että asiaa on pitkittänyt sen verran pitkään. Mutta toisaalta ois halunnu kertoa, että ne kevyemmät hoidot pos toiminu.. Pitää miettiä vielä kertomista :)
VastaaPoista