Kännykkä; 06:15 muista sumu, 14:15 muista sumu, 21:30 muista terolut, 22:15 muista sumu. Voisi sanoa, että kovin aikataulutettua on elämä tällä hetkellä, mutta muutoin sumuttelu on lähtenyt hyvin käyntiin. Kuudes päivä on menossa ja ainoa mainittava oire on hikoilu, jonka täytyy johtua tuosta lääkkeestä, koska hikiaalto iskee päälle ihan vaikka vaan paikallaan olis. Päänsärkyä on ollu lievästi, mutta ei vaivaksi asti. Toivottavasti jatkuu yhtä helppona! Mieskin on huokaissut helpotuksesta, kun vielä ei oo tarvinu muuttaa pihalle telttaan karkuun hormoonihirviötä :D
Vertaistuki on kyllä arvokasta, se on moneen kertaan tullut todettua omallakin kohdalla. Yrityksen alkuvaiheessa hain vertaistukea netin keskustelupalstoilta. Oli jännittävää kirjoitella samoja asioita läpikäyvien kanssa; pohtia mahdollisia oireita ja jännäillä "pupuilun" tuloksia. Kuitenkin mitä pidempään tätä yritystä oli kestänyt, aloin kaivata myös tukea livenä. Lähipiirissäni ei tahattomasti lapsettomia ole (tai ainakaan kukaan ei ole tunnustanut..) ja ne muutamat ystävät, joille avauduin asiasta, ottivat sen kyllä ihan hyvin, mutta samanlaista ymmärrystä heiltä ei voi koskaan saada, kuin mitä saa saman kokeneilta. Heillä oli ja on edelleen kovin kova usko, että tulemme onnistumaan.. onhan se kiva, että joku uskoo silloinkin, kun itse ei. Mutta kun tuo uskominen ei perustu mihinkään faktatietoon...
Kriisi mikä aiheutui hyvän ystäväni raskaudesta ja sen aiheuttamista tunteista sai minut hakeutumaan vertaistukiryhmään. Olin sitä jo aiemmin pyöritellyt mielessäni, mutta tuo viimeistään sai minut huomaamaan miten suuria (ja pelottavan katkeria) tunteita sisälläni oli. Ja sitten tuo tapaus sai ne tulemaan melkoisena ryöppynä ulos ja ei ihmekään, että ystäväni koki osan niistä syyllistämisenä. Vaikka toisaalta myös olen edelleen sitä mieltä, että kuka tahansa saman kokenut olisi ymmärtänyt ne ovat ihan "normaaleina" lapsettomuuden aiheuttamia tunteita.
Eikä sen tarvitse olla edes kovin läheinen ihminen, jonka raskausuutiset tai lapsentekemiseen liittyvät kommentit saavat näkemään punaista ja tunteet kuohahtamaan.Tällä viikolla ärsytyksiä on saaneet aikaan, kun luin eräästä naistenlehdestä kuinka M.Veitola pohti pitäisikö alkaa tekemään lapsia ennen kuin on liian myöhä.. sitten eilettäin jompikumpi iltapäivälehdistä otsikoi lööpissään, kuinka vauvapaineet nakertavat Victorian ja Danielin onnea.. ja kaiken huippuna kaikkien "rakastama" Tuksukin on sitten raskaana..
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti